Näkemys
Oletko koskaan ajatellut, että neuromoninaisuus koskettaa meistä jokaista? Tai sitä, kuinka tylsä olisi maailma, jossa eläisimme kopioina toisistamme? Me uskomme, että neuromoninaisuus on parhaillaan rikkaus, jossa neuroerityisyys vain yksi ilmentymä moninaisuudesta.
Toistaiseksi elämme kuitenkin yhteiskunnassa, jossa erilaisuus nähdään yhä usein ensisijaisesti haasteena ja raamit opiskelu- ja työkyvylle sekä sitä kautta yhteiskuntakelpoisuudelle ovat kapeat. Ei siis ole ihme, että moni neuroerityinen kokee utopiana maailman, jossa neuromoninainen piirteistö voisi näyttäytyä myös vahvuutena tai voimavarana.
Onkin hyvä muistaa, että neurovähemmistöjen sisällä on paljon moninaisuutta, ja haasteiden vaikeusaste vaihtelee yksilöittäin - Toiset kokevat piirteistönsä kuormittavaksi ja elämää vaikeuttavaksi jopa tarvittavien tukitoimien kanssa, siinä missä toisilla oireisto kuormittaa vain haastavissa elämäntilanteissa. Esimerkiksi, kun olet tavannut yhden adhd-piirteisen, olet tavannut todellakin vain yhden adhd-piirteistön. Neuroerityisyyden voimavarallisuutta ei siis missään tapauksessa tulisi laskea kaikkien piirteisten hartioille!
Tästä syystä koemme erityisen tärkeäksi, että ajamme myös heidän asiaansa, jotka ovat sellaisessa kohdassa elämäänsä, että eivät syystä tai toisesta kykene vaatimaan esteettömämpiä ja saavutettavampia palveluita, työpaikkoja, tukitoimia ja opintoja eli kaikkinensa yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. On aika poistaa vaaleanpunaiset lasit ja todeta, että toisille meistä yhteiskuntarakenteet ovat toiseuttavia, jopa syrjäyttäviä. Me teemme kaikkemme sen eteen, että jokaiselle pystyttäisiin tarjoamaan kokemus elämisen arvoisesta elämästä!
Kieli luo kulttuuria, ja vaikka neuroepätyypillisyys ei olekaan varsinaisesti paha sana, rakastuimme Heikki Turkalta kuulemaamme termiin neuroerityinen. Tästä näkökulmasta ja oikeilla toimenpiteillä ja kohtaamisella neurologinen poikkeavuus voidaan parhaillaan nähdä voimavarana.
